From a waterfall to Sapporo and back

Eli joo kerron nyt toisesta pitkästä viikonlopusta, jonka aikana ehdin ihastua Hokkaidon luontoon taas vielä vähän enemmän ja nähdä edellämainitun saaren suurimman kaupungin AFS Day:n merkeissä. Kuvia riittää ja itse asiassa myös videoita, mutta jälkimmäisiä en taida tänne blogiin siirtää koska se olisi luultavasti vaivalloista tai ainakin hidasta.


Koufukun asema, jonka nimi siis tarkoittaa onnea ja jonka toiminnan aikana sen lippu oli matkalipun lisäksi lippu onneen, siksi ihmiset ovat liimainneet niitä asemarakennuksen seiniin.

Viime perjantai, 23. päivä, oli siis jokin syyspäivä ja siksi vapaata koulusta. Päätimme hostperheen (äiti ja hostveljet) kanssa lähteä jonnekin, ja mietinnän jälkeen päivän ohjelmaan päätyivät perunafestivaali ja paikallinen pikkunähtävyys, Koufukun juna-asema ("Onnen asema"). Mukaan lähti myös thaimaalaisvaihtari. Perunafestivaali oli jo loppu kun paikalle pääsimme, mutta kävimme sen sijaan läheisellä vesiputouksella (!) jonka ympäristö oli todella kaunista. Samaa kuin tähänkin mennessä, mutta tuskin vielä pitkään aikaan tai peräti koskaan kyllästyn: hyvin rehevää, melkein sademetsämaista metsää ja sen peittämiä vuoria.


Mainittu vesiputous, oli aikas hieno näkymä se.

Lauantaina suunnitelmana oli olla kotona sunnuntaihin (AFS Day Sapporossa, josta meille oli kerrottu jo ensimmäisinä päivinä Tokion orientaatiossa) valmistautuen, mutta käytinkin siihen vain osan aamupäivästä mennen iltapäivällä Obihiron keskustaan viimeiselle matsurille muiden Obihiron vaihtarityttöjen kanssa. Hengailimme ostoskeskuksessa kuin kunnon teinit konsanaan ottaen parit purikurat, ja myöhemmin vietime aikaa ulkona aseman lähellä. Päivän lopuksi kiertelimme kovin pieneksi osoittautuneessa matsurissa (söin suklaacrepen, oli syntisen hyvää) ja suuntasimme kotiin - hyvissä ajoin koska seuraavana päivänä piti herätä viideltä.


Matsurin pieniä, vain viitisen ihmistä vetäviä väliaikaisravintoloita sisältävä käytävä lamppuineen.

Sunnuntaina tosiaan oli AFS Day. Odotukseni olivat aika matalalla, koska vaikka hyviäkin juttuja oli, kuten muaalla Hokkaidolla asuvat vaihtarien jälleennäkeminen ja tapahtumapaikka, Hokkaidon suurin kaupunki, tiesin ettemme näkisi kaupunkia lainkaan sisätiloissa olemisen takia, ja itse ohjelma tulisi olemaan tylsähkö. Itse ohjelma siis sisälsi vain vaihtarien esittäytymispuheet sekä yhden paneelikeskustelun johon Hokkaidon 20 vaihtarista vain aiemmin valitut kaksi Sapporolaista osallistuivat. Päivä kokonaisuutena ei kuitenkaan ollut tylsä kuten luulin - päinvastoin, jo bussimatka oli hauskin bussimatkani vuosiin, eikä paikankaan päällä ollut hassumpaa. Puheeni ei oikein mennyt putkeen mutta en jäänyt murehtimaan asiaa liikaa. Paneelikeskustelu nyt oli vähän jäykähkö, mutta oli hetkiä joina itsekin olisin halunnut osallistua ja tietenkin kaikki sen ulkopuolella oli hauskaa. Kaikki Hokkaidon vaihtarit ovat hauskaa porukkaa, ja ohjelman loputtua käytimme vapaa-aikamme kuulumisten vaihtoon yhteiskuvien ottamiseen ja puhelinnumerojen vaihtamiseen. Tapasin myös ensimmäisen suomalaisen täällä, yksi kaunis nuori nainen tapahtuman henkilökunnassa oli suomalainen. Hänkin oli lukiovaihdossa ja myöhemmin opiskeli myös politiikkaa Japanissa, edelleen yksi esikuva lisää (jos joku siis ei tiennyt haaveilen jo nyt myös korkeakouluvaihdosta Japanissa, etenkin kun tämä jäi niin lyhyeksi). Sapporo näytti tosi hienolta, Hokkaidon isoin kaupunkihan se on ja aina pienellä paikkakunnalla asuneena oikeasti isot kaupungit jaksavat edelleen viehättää. Huokailin kauniiksi tulomatkalla nähtyjen vuorien ja metsien tavoin myos kaupunkinäkymää ja otin paljon kuvia rakennusten kattojen täyttämästä horisontista. Jälkimmäistä tein etenkin paluumatkalla, jolloin kaupunkinäkymää väritti kaunis auringonlasku.


Sapporonäkymää bussin ikkunasta.

Tämä kouluviikko on lähtenyt käyniin sujuvasti kuten edellisetkin, onnistuin nukkumaan univelkaa pois sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, joten en ollut kovin väsynyt edellisen päivän superaikaisesta herätyksestä huolimatta. Edelleenkään en oikein meinaa löytää rohkeutta puhua ihmisille välitunneilla itse, mutta lounastauolla onneksi on aina seuraa ja vähän kerrallaan rohkaistun muillekin puhumiseen. Yritän ajatella että kyllä se siitä, vaikka toivonkin usein kaiken käyvän nopeammin, koska aika täällä on niin lyhyt vuoteen verrattuna. Hauskaa kuitenkin on, hostperhe on vaan niin mahtava ja mm. sitä koulun retkeä odotan innolla.


En ole vielä esitellyt AFS:n lainapuhelinta jolla aluksi otin kuvatkin, mutta tässä se on. Kamalassa katastrofissa joka puolitti vaihtovuotenikin oli pieniä hyviä puolia, esim. AFS:n päätös antaa vaihto-oppilaille japanilaiset lainakännykät.

Tässä kaikki tällä kertaa, pistäkää ihmeessä kommenttia!

1,5 weeks

Eli viikko ja neljä päivää jäljellä Suomessa. En oikeasti yhtään tajua koko asiaa, lähtö tuntuu oikeasti tällä hetkellä olevan jotain etäistä, vain aikaraja jota ennen pitää nähdä kavereita ja tehdä juttuja ja jonka jälkeen en tee mitään. Ainakaan Suomessa. Fiilikset nyt ovat aivan erilaisia kuin viimeksi (eli maaliskuussa jolloin lähdön piti alunperin olla), ehkä alitajuisesti yritän olla odottamatta ja jännittämättä asiaa liikaa jos se taas jollain ihmeen keinolla taas peruuntuu. Japaninkirjoihinkin olen saanut tartuttua vasta edelliseltä viikolta lähtien. Tänään tein listan asioista, jotka pitäisi hoitaa ennen lähtöä, ja pakkaamista olen hädintuskin edes miettinyt. Loppuviikon keskiviikosta sunnuntaihin olenkin suunnilleen menossa, joten järjestelyt taitavat jäädä ensi viikon alkuun (lähtöhän on siis torstaina 18.8). Tosin en usko että saisin kauheasti tehtyä mitään kunnollista ennen sitä kuitenkaan.

Hassua miten kaikki ne japaninkirjat mitä tällä hetkellä käytän (yhteensä mulla on 6, nyt on käytössä järjestön lähettämä perusoppikirja ja kanjikirja sekä japanintunneilla käytetty kirja) ovat kansiltaan keltaisia.

Pakkaamisen lisäksi ei onneksi enää ole ainakaan hirveästi tai hirveän suuria asioita tehtävänä. Vain rahan siirtämistä tilille, kavereiden näkemistä, joidenkin ostoksien tekemistä ja sen semmoista. Tuliaisetkin on aika kivasti kasassa, voisin esitellä ne vaikka seuraavassa merkinnässä. Tuleville host-veljilleni (1 v. ja 3 v.) ostin Angry Birds-pehmot ja Muumi-kuvakirjan jossa on käännettäviä läppiä (rakastin niitä kirjoja pienenä. ja voin kääntää. ehe). ´w`Angry Birdshän on nykyään yksi Suomen hienoimmista vientituotteista (lol), ja nuo pehmot olivat yksiä ainoita myös alle 3-vuotiaille sopivia leluja joita satuin löytämään. Muita tuliaisia löytyy esim. tästä merkinnästä, vaikkakin valikoima onkin hieman uusiutunut.


Aiemmin mainittu tehtävälista. Paperi on kiinnitetty ilmoitustaululleni, jossa on kaikennäköistä sälää. Ainut asiaan liittyvä listan lisäksi on yksi AFS:n lähettämistä laukkuun kiinnitettävistä lappusista tuossa vasemmassa alakulmassa.

Tällä viikolla vietin aikaa ystävien kanssa kahteenkin kertaan. Ensin kaksi tyyppiä tuli meille yökyläilemään ja leipomisen, pelaamisen, leffan katsomisen ja juttelemisen sijaan kävimme uimassa lähdepohjaisessa järvessä syvällä keskellä korpea, eli yksinkertaisesti vaan todella kirkasta vettä omaamassa paikassa. Valitettavasti meillä ei ollutkaan suunnitelmissa kaavailtua vedenalaista kuvaamista, koska vettä kestävä kamera ei ollutkaan siellä missä piti. Eilen, sunnuntaina, tehtiin toisen kaverin kanssa uusi reissu sen kameran kanssa. Kivaa oli molemmilla kerroilla, ja joka kerta häikäistyn sen paikan kauneudesta. *___* Loppumerkintä onkin aika lailla kuvaspämmäystä sieltä.



Ylihuomenna lähden käymään Tampereella myöskin hyvän ystävän luona, jota en ole nähnyt aikoihin. Sieltä menen suoraan Jyväskylään, missä mm. aiemmin mainituilla meillä käyneillä kavereilla alkaa koulu. Käyn siellä hyvästelemässä kivoja ihmisiä ja mahtavan koulun ja palaan kotiin - vain lähteäkseni seuraavana päivänä Helsinkiin Protun puistotapahtumaan, missä näen viimeiset tutut. Sitten olen oikeasti loppuajan kotona, valmisteluihin jää aikaa maanantai, tiistai ja keskiviikko. Lähtö on aikaisin torstaiaamuna, sillä ensimmäinen lento Amsterdamiin (sieltä lähtee toinen lento Tokioon) lähtee jo ennen keskipäivää. Ei oikeasti, järkyttävää kuinka olen oikeasti lähdössä. Mitä ihmettä.



Ja kuvaspämmi jatkuu. Nämä ovat vähän taiteellisempaa osastoa toiselta uimareissulta. Naamoja ei näy ja kuplia riittää. Näiden lisäksi otettiin ihan muotokuva-tyyppisiä valokuvia joissa poseerattiin naamojen kera.

すべてはここからはじまる - Everything starts here

Ennsimmäinen blogimerkintä! Ajattelin tässä ensin nyt esittäytyä ja kertoa mistä tässä blogissa on kyse.

Eli siis, hauska tutustua, olen 15-vuotias tyttö nimeltä Irina, tosin netissä minut tunnetaan yleisemmin nimimerkillä Yolko. Olen lähdössä vaihtoon Japaniin maaliskuussa 2011. Järjestö, jonka kautta menen on AFS ja tiedon hyväksymisestä sain vajaa viikko sitten. Japania, etunenässä sen populaarikulttuuria (anime, manga, musiikki, pelit jne.), olen harrastanut jo noin viisi vuotta, joten minun kohdallani kohdemaa oli selvillä ennen vaihtoon lähtöä. Kieltä olen opiskellut pari vuotta, suurimmaksi osaksi itseopiskeluna, mutta olen käynyt myös paikallisen työväenopiston japanin alkeiskurssin (joka tosin oli vähän liiankin helppoa itseopiskelun jälkeen). Haluan oppia japanin kielen kunnolla ja ihanteellisin tapa siihen on tietenkin vaihto-oppilasvuosi sen kotimaassa! :] Ja toki olen halunnut muutenkin aina käydä Japanissa, joten vaihtovuosi lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tämä blogi tulee siis kertomaan vaihtarivuodestani ja osittain tietenkin myös vaiheista sitä ennen ja sen jälkeen. Näin about vuosi ennen lähtöä en tietenkään päivitä vielä niin usein kun vaihtovuoteen liittyvää kerrottavaa on aika vähän, mutta tahti kiristyy sitten lähdön lähestyessä. : DD

Ja vielä jotain minusta..
Pidän Japanista (obviously), teestä, kissoista (ja myös eläimistä yleensä), kielten opiskelusta, keväästä, suklaasta, hauskanpidosta, mukavista ihmisistä, kurkusta, matkustamisesta, lukemisesta, piirtämisestä, tanssi- ja muista peleistä sekä netissä surffailusta.
En pidä paprikasta, kapeakatseisista ihmisistä, rasismista, stereotypioista, tiskaamisesta, crocseista, matematiikasta, teennäisyydestä enkä laiskuudestani.
Löydyn myös muilta nettisivuilta, linkit löytyvät sivupalkista.

Toivottavasti palaatte blogini pariin vielä myöhemminkin!
Yolko