Koulunalku

Aloitin tosiaan koulun tämän viikon keskiviikkona ja nyt viikonlopun alkaessa voisin kertoa siitä jotain. Kuvia ei ole, koska kännykän käyttö on ankarasti kiellettyä, jopa minulle. Okei no eilen sain luvan kysyttyäni ottaa yhteyttä hostäitiin mutta muuten en.


Tää ei liity kouluun yhtään mitenkään, mutta toissapäivänä grillattiin hostperheen ja niiden tuttujen kanssa taas ja sitten vähän myöhemmin saapuva ihminen toi kakkua. Omnom hyvää oli.

Olin käynnyt koululla viikko sitten ennen sen aloittamista, silloin minut vietiin esittelykierrokselle ja sain infoa ja mukaani koulupuvun (sen sovittamisen jälkeen). Koulupuvunhan siis lainaan koululta, kotiinpalun aikaan se pitää palauttaa seuraavaa vaihtaria varten. Mutta hirveän iloinen olen sitä käyttäessäni, niin noloa kuin se onkin on sanottava että olo on hetkittäin kuin animessa eläisi. :-----D (sori nyt vaan mutta se nyt vaan ollut ainut jonkinlainen lähde japanilaiseen kouluarkeen liittyen lol) Ainut huono juttu vaan on että on puku päällä on _kuuma_. Sää on sateellakin todella tuskaisa, jopa kaikki muutkin päivittelevät kuumuutta. Ja olen sentään Japanin pohjoissaarella, varmaan kuolisin jos olisin etelämmässä.. Terveisiä vaan Honshulla oleskeleville :'DD

Mutta niin. Koulusta tarkemmin. Ensimmäisenä päivänä menin paikalle AFS:n edustajan ja hostäidin kanssa ajoissa, ja esittäydyimme opettajille ennen heidän joka-aamuista kokoustaan. Edellisenä iltana vääntäneeni ja opettelemani puhe meni kohtalaisesti (siihen nähden että olin enemmän hermostunut kuin olen piiitkään aikaan ollut, sydän hakkasi ja hiki valui), ja kaikki jaksavat edelleenkin kehua japaniani todella hyväksi ja sujuvaksi. Vaikka ei se nyt ihan vielä sitä ole. Homeroom teacherini, joka on tärkein yhteyshenkilöni koulussa, sanoi että olen rehellisesti ehdottomasti parhaiten kieltä osannut vaihtari tähän mennessä. Ja täytyy kyllä sanoa että olen todella onnellinen että olen opiskellut kieltä ennen tänne tuloa, koska näin kielen perusteet ja vähän lisää osaavanakin elämä täällä on todella haastavaa. Mutta äh taas eksyn aiheesta.. Siis niin. Pidin puheen opettajille, minkä jälkeen lähdin omaan luokkaani, jossa pidin saman omalle kotiluokalleni. Luokkani 40 tyttöä (tyttöluokka siis) taputtivat ja kannustivat äänekkäästi, ja nauroivat kovaan ääneen esiteltyäni itseni myös suomeksi heidän pyynnöstään.


Ensimmäisen päivän obento.

Joka-aamuisen homeroom-hetken jälkeen menin saamani tutustumiskäynnilläni saamani lukujärjestyksen - joka oli Self Study & Free timea koulun kirjastossa. Toinen pelkästään minulle tarkoitettu aine lukujärjestyksessäni on japani, jota minulle opettaa yksi-yhdelle periaatteella homeroom teacherini lisäksi vuorotellen myös kaksi miesopettajaa. Muita aineita ovat kotitalous (johon täällä sisältyy myös tapakulttuuri ja käsityöt, tällä hetkellä tunneilla tehdään kangaskassia), englanti (normaali, puheviestintä ja reading kaikki erikseen), maantieto, kalligrafia, matikka, kuvis ja liikunta. Kolmea viimeistä (eikä suullista enkkua) ei ole vielä ollut, koska koulua on ollut vasta 3 päivää joista yksi sisälsi vain retken. Enkusta ymmärrän vaan.. enkun, sanasto kun pullistelee kanjeja enkä voi hirveästi osallistua (muuta kuin siihen että opettaja laittaa minut mallilukijaksi itsensä sijaan lausumista opetellessa :----D).


Tässä sitä nyt ollaan koulupuku päällä. Asuun kuuluu myös solmio, mutta koska näin tasan yhden ihmisen käyttävän sitä elopetin sen käytön itsekin. Hameen saan käärittyä vähän lyhyemmäksi mutta itse en ole vielä hirveästi harrastanut vaikka useimmat oppilaat niin tekevätkin.

Eilen siis oli koulun lyhyt retki, jokainen luokka meni eri paikkaan kävellen. Edellisenä päivänä satoi ja meno oli epävarmaa, mutta kaikkien yllätykseksi olikin hirveä helle. Kun kävelin luokkani kanssa melkein kaksi tuntia yli kolmenkymmenen asteen paahtavassa helteessä, olo oli hetkittäin melko epätoivoinen. Etenkin kun aluksi olin hukassa sen suhteen kenen kanssa menisin ja osan loppuaikaakin kävelin yksin. Koulun tutustumiskäynnillä sekä homeroom teacher varoittelivat, että japanilaiset tytöt ovat ujoja - ovat kyllä innoissaan ja kiinnostuneita vaihtarista (tuijotusta ja tervehdyksiä kyllä riittää), mutta juttelemaan tuleminen on jo eri asia. Onneksi kuitenkin minulle tuli kuin tulikin juttelemaan luokkalaisiani, ja jonkinlaisen kysymyssession jälkeen pelasimme sanapeliä japaniksi (rin-go, go-mi, mi-chi, viimeinen tavu on seuraavan ihmisen alkutavu) ja he lauloivat eri lauluja nähdäkseen mitkä kaikki tiedän. : DD Hauskaa oli, vaikka hikoilin kuin sika ja olo oli aika heikko. Perille päästyämme grillasimme ja rentouduimme ja juttelin vielä vähän lisää ihmisille.


Tämän päivän obento.

Mutta niin. Ihan hyvin menee. Eroja Suomen kouluun on tietysti valtavasti. Näkyvin on tietysti koulupuku, mutta monet käytännöt ovat erilaisia. Esimerkiksi tunnin aloituksessa ja lopetuksessa oppilaat kumartavat opettajalle (tunnin alussa onegaishimasu, eli pyydetään.. no, hyvää opetusta tms. ja tunnin lopussa sitten kiitetään), kouluun sisään tullessa kengät vaihdetaan sisäkenkiin, käytävillä ainakin teoriassa tervehditään kaikkia, erikoisaineita lukuunottamatta oppilaat pysyvät omissa luokissaan ja opettajat kiertävät niissä opettamassa, ja koulu ei tarjoa lounasta vaan se tuodaan kotoa. Koulun kaupasta saa kuitenkin ostettua (japanilaistyylistä PULLA)leipää ja juotavaa, ja juoma-automaattejakin tietysti löytyy. Mutta obento, pakattu lounas, on normi. Päivät alkavat 8:40 aiemmin mainitulla homeroomilla ja loppuvat puoli neljän aikaan kun siivois on saatu tehtyä. Oppitunnit loppuvat 15:15, mutta täälä oppilaat siivoavat oman luokkanssa ja lisäksi myös esim. vessat. Siivouksen jälkeen on vielä klubit, joita katsomassa käyn ensi viikolla (neljä valitsemaani joihin yhteen luultavasti liityn ovat koulun kioski/kauppa-, taide-, ESS (English Speaking Society)- ja animeklubit. Saa nähdä miten käy.

Mutta tulipa paljon tekstiä, jos haluatte tietää lisää niin kysykää ihmissä ja muutenkin varmaan tulevissa teksteissä kerron lisää.